Jäykkänata

Jäykkänata (Festúca duriúscula L.) on (kuivuutta paremmin kestävää) punanataa ja lampaannataa muistuttava ruoholaji. Siksi siemensekoituksissa on hyvä olla jäykkänataa kuivilla maapohjilla ja seuduilla.

Jäykkänata on tiheämättäinen, monivuotinen ruoho, jonka korret voivat kasvaa jopa 40 senttimetriä korkeiksi. Lehdet ovat sinivihreät ja karkeat, noin millimetrin levyiset sekä hieman karheat kärkeä kohti. Ne ovat kääriytyneet rullalle ja vaikuttavat siksi pulleilta. Tupet ovat kellertäviä tai harmahtavia, mutta eivät paperimaisia. Laji kukkii kesä-heinäkuussa, röyhyt ovat noin viisi senttimetriä korkeita ja niillä on melko lyhyet ja jäykät haarat. Korvakkeet ovat monikukkaiset, noin viisi millimetriä pitkät, harmaanvihreät tai himmeän violetit, ja niillä on hienokarvaiset ulommat akanat, joissa on selkeät, noin kahden millimetrin kokoiset sukaset.

Jäykkänadalle ovat tyypillisiä karkeat, sinivihreät, pullealta näyttävät lehdet ja mätäsmäinen kasvutapa. Se antaa suuren ja voimakkaan vaikutelman, ja sen lehdet ovat melko tummanvihreät.

Levinneisyys
Jäykkänata on melko tavallinen ja sitä esiintyy eteläisestä Suomesta Oulun korkeudelle saakka. Se kasvaa tavallisesti suurissa ryhmissä tienvarsilla, nurmikoilla ja ratapenkereillä. Laji on peräisin Keski-Euroopasta ja on tullut tänne maahantuotujen ruohonsiementen joukossa.